Olen elänyt jotenkin naiivisti vissiin kun olen ajatellut, että meille kaikille demokratia on systeemi, jota kannatamme. Se tarkoittaa mulle sitä, että jokaisella on yhtä arvokas ääni vaaleissa. Ihmisten yhteinen yhtäläinen päätöksentekovalta vaaleissa voisi olla vaikka kristinuskon hedelmää.
Kun olen sängynpohjilta kuunnellut pressaehdokkaiden Stubbin ja Rehnin kirjoja, olen hiukan järkyttynyt. Kumpikaan ei tunnu tunnustavan yksinkertaista demokratiaa, vaan ne puhuvat pelkästään jostakin oliosta, jota he kutsuvat liberaaliksi demokratiaksi. Heille demokratian eteen tulee demokratiaa määrittelevä sana, liberaali. Ilmeisesti se tarkoittaa jotain sellaista, että liberaaliin demokratiaan ei kuulu osallisina esimerkiksi ns. populistit. Populismin viimeinen vaihe on totalitarismi (Erdogan, Orban, Putin), kirjoittaa Rehn. Suomessa populismia edustavat perussuomalaiset Rehnin mukaan. ”Suvaitsemattomuutta ei pidä suvaita ” on lause, joka löytyy populismin vaaraa käsittelevästä kontekstista.
Myös Stubb kirjassaan Alex vuodelta 2016 tunnustaa liberaalia demokratiaa. Alex oli jenkeissä vuonna 2016 kun Trumpista tuli presidentti vastoin mitä oli lapsilleen luvannut. Muurit eivät kuulu hänen mukaansa liberaaliin demokratiaan. Taitaa nykyään kyllä kannattaa jämäkkää aitaa Venäjän rajalle kylläkin, kun se nyt vaan on muodissa. Stubb ei kirjassaan ole agressiivinen persuvihassaan kylläkään. Ja lukee muuten kirjansa ääneen itse, mikä kiva.
Olen jotenkin syvällisesti järkyttynyt, että meidän pääehdokkaat eivät tunnu arvostavan demokratiaa demokratiana. Vai ymmärränkö jotain väärin? Rehn puhuu jatkuvasti myös ns. tasavaltalaisista arvoista. Mitä tämä tarkoittaa? Onko Suomessa jotain kuninkaallisia arvoja joita pitää vastustaa. Rehnin äänikirja on kirjoittettu koronanaikana ja se jukaistiin päivä pari Ukrainen sodan alkamisen jälkeen. Kirjan nimi on Onnellisten tasavalta.
Molemmat kuuntelin Nextorystä. Suosittelen ennen vaaleja ohjelmistoon.
PS. Osin kirjat saattoivat mennä puolihorroksissa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tai äänite pyöriä nukkuessanikin, joten sisältövaroituksia sikäli.
by 
Stubb ja Rehn ovat nössöjä. Juuri sellaisia, joista Simo Salminen laulaa: ’Kaiken maailman törpötkin ne luulee olevansa vaikka mitä
Mut ei ne oo ku hemmetinmoisia sössöjä vaan.’
Populistien suosio perustuu juuri näihin nössöihin. Kansa näkee – kuten Simo Salminen aikanaan jo tulkitsi maailman menoa – että nämä nössöt saavat aikaan vain työttömyyttä ja hoitojonoja.
Mikä tahansa poliittinen vaihtoehto on parempi kuin liberaalidemokratia, koska liberaalidemokratia johtaa kurjistumiseen ja kurjistuminen johtaa maailmansotaan.
Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.
Tämähän on tiukkaa kantaa kuten minusta olla pitääkin. Tuohon sitaattiisi minulta sen verran, että kun kirjoitan ”ja jatkaa…” niin nuo lauseet eivät oikeasti todennäköisesti ole peräkkäin tai edes samalla sivulla, mutta populismi-kontekstissa kuitenkin. Rehn ei siis sano suoraan, että juuri perussuomalaisia ei pidä suvaita. Se tulee vähän yleisemmässä populismi kontekstissa – muistaakseni. Korjasin tekstiini, etten liioittele vahingossa.
Rehnin kirja Kuilun partaalla oli kyllä ainakin noin ekonomistitaustalla mielenkiintoista luettavaa. Se kuvaa lähinnä vuosia 2010-2014, jolloin euromaa toisensa jälkeen oli kriisissä ja Rehn oli aktiivisesti asioita komissaarina hoitamassa. Tämä euron hengissäpitäminen tuntuu hänelle olevan ykkösasia elämässä. Sikäli tulee mieleen Tauno joku kaukainen kommenttisi, että euro on parasta turvallisuuspolitiikkaa Suomelle. Jäin sitä silloin miettimään. Ilmeisesti Rehn on ollut samaa mieltä ja on uhrannut elämänsä tälle. Tätä euron pelastusta tietysti erilaiset populistit suuresti uhkaavat.