Täytyy ihan kaikkein ensimmäiseksi kertoa Blogimetsälle, että taidan olla teologian maisteri.
Siitä päätellen että nettipalvelussa semmoinen kokonaisuus näyttää kirjautuneen 9.12.2019. Vähän meni ajoitus pieleen. Täytin nimittäin tutkintotodistuspyynnön klo 23.00 6.12.2019 itsenäisyyspäivän menojen jälkeen ja toiveenani oli ihan virallisesti itsenäistyä yliopistosta itsenäisyyspäivänä, mutta vähän heitti. Siinä lomakkeessa ei ollut tarpeeksi rivejä kaikelle sille sälälle mistä tutkinnon nykyään saa koottua ihan oikeasti näköjään, ja piti selvittää vähän väärillä riveillä, mikä viivästytti automaation toimintaa.
Se siitä sitten. Eihän tämän tutkinnon suorittamisessa mennytkään enemmän kuin 14 vuotta… Ilmeisesti Posti tuo jonkun todistuksen asiasta, jos on tuodakseen.
Täten Markku Hirn voi todeta kannustusten tuottaneen lopulta tulosta. Tarpeeksi kauan kun vetkuilee, vaatimukset löystyvät eikä enää tarvitkaan tehdä mitään, edes raahautua Helsinkiin. Ei tästä nyt jotenkin osaa suurempaa iloa irti ottaa, mutta onhan se tietynlainen helpotus kuitenkin. Vähän niikuin saa jonkun kaapin siivottua tai ikkunat pestyä.
Ihan tässä lähipäivinä odottelen vähän tärkeämpää todistusta. Postista pitäisi tippua taksinkuljettajan ajolupa. Senkin kurssin teoriaosan suoritin Helsingissä 2014, ilman paikallistuntemusta tai datalaitteiden käyttökoulutusta. Nyt niitä ei enää tarvita, kun on tämä Bernerin jälkeinen villilänsi. No piti käydä lääkäriltä hakemassa todistus siitä, että näkee ja pää toimii suhteellisen normaalisti. Aika erikoista keskustelua sen lääkärin kanssa kyllä tuli käytyä. Kerroin kielletystä dietistäni – sen jälkeen kun oli ruksinsa laittanut – ja keskustelu meni siihen tyyliin, että puolustelin pillereitäni kun lääkäri sanoi, että ei niitä tarvitse pilkkoa, mutta voithan sitäkin tehdä jos haluat. Kuulemma placebot toimii parhaiten. Univaivoihinkin sokeripilleri toimii vanhuksilla yhtä hyvin kuin oikea unilääke, mutta meinasi että ei ole eettisesti hyväksyttävää sitä placeboa määrätä. Kysyin, että miten niin ei ole, mutta ei sillä ollut vastausta.
Joka tapauksessa mulla on siis osa-aikainen, toiveestani koeaikainen, työpaikkakin jo sovittuna. Kun se lupa tulee, soitan työnantajalle ja sitten varmaan ne aikoo opettaa mulle miten se homma toimii. Toivottavasti lupaus pätee, ja pääsen kokeilemaan tulisiko tuosta hommasta mitään. Se olisi viikonloppupäivisin vain.
Semmoista meininkiä tällä kertaa. Saapa nähdä, tulenko koskaan enää tarttumaan vapaaehtoisesti yhteenkään teologiseen kirjaan. Viime vuosina halua ei ole ollutkaan, sikäli hieno juttu että ei tarvinnut niitä kolmea viimeistä kirjaakaan ”pakolla” lukea. Voisikohan taksin kanssa odotellessa kuunnella vaikka joitain äänikirjoja…olisiko ehdottaa?
by 
No sinähän olet ehtinyt moneksi. Pitänee onnitella vaikka en oikein saanut selvää oliko se teologinen oppiarvo onnittelujen väärtti mutta että taksilupa. Se on varmasti.
Onneksi olkoon, urakka on ohi. Ehkä voit taksissa kyydittäessäsi käyttää tietojasi keskustelun ryydittäjänä.
Olen todellakin tyytyväinen että tämä on nyt saatu päätökseen , eikä tarvitse nää yllyttäää , jos sellaisesta jotain hyötyä nyt ylimalkaan on. oli vain sellainen tunne että hyvää hengen kapitaalia menee hukkaa jos viimeistä paperia saa.
Ja myöskin onneksi olkoon siitä ,että ole jaksanut voittaa kaikki esteet ja oman vastarinnan ja vienyt asian loppuun. Uskon että asia on juuri noin kun itse kirjoitat : Nurkat on siivottu.
Onneksi olkoon myöskin taksikuski hommasta. Rohkea yritys ja ehkä sellainen sopiikin teologian maisterille. Tulee paljon keskusteluja outojen ja muukalaisten kanssa. Tiedä vaikka joutuisit sielunhoitajan paikalle ,niin kuin tarun mukaan monet taksikuskit joutuvat.
Onneksi olkoon Anne molemmista atesteista. Luin minäkin aikanani 15 opintoviikkoa yleistä teologiaa. Sillä olisi päässyty uskonnon opettajaksi…Taxissa olen ollut paljon paljon asiakkaana aikaan kivikirves jolloin en ajanut kun olin ottanut…
Onnitteluni. Hyvä yhdistelmä.