Luin juuri Timo Stewart’n upean tietokirjapalkinnon voittaneen teoksen: ”Walter Juvelius ja Kadonnen arkin metsästys.” Loistavsti toimitettu ja erittäin hyvin ja tarkasti dokumentoitu teos : ”Uskomattomassa tosielämän seikkailutarinassa matkataan suomalaisrunoilijan aarrejahdin vaiheisiin. Mikä oli salakirjoituksen rooli liitonarkin metsästyksessä? Kuinka Juvelius onnistui saamaan rahoituksen kaivauksilleen? Miksi retkikunta pyrki toimimaan niin salamyhkäisesti?”
Keskustelin aiheesta aikanaan Voitto Viron kanssa Helsingin Tuomiokirkon kryptassa ja sain häneltä viitteitä ao salakirjoituksiin. Myöhemmin löysin mielestäni Raamatusta pari omintakeista avainta, jotka liittyivät peitesanojen käyttöön. Homma liittyy Hesekielin kirjan kuvitteelliseen uuten temppeliin, joka itse asiassa voisi olla kartta.
Netiltä löytyi hämmästyttävän paljon tietoja Juveliuksesta ja heidän retkikuntansa kaivauksista. Mielenkiintoista. Kaupanpäälliseksi googlasin Temppelivuoren tunneleista. Niitä olikin enemmän kun tiesin ja joitakin pitkiä sellaisia on löytynyt aivan lähimenneisyydessä.
Juveliuksen retkikunta oli raha-ahne. Ne oli arvioineet jonkinlaisen markkinahinna sille. Indiana Joneksesta huolimatta arkkia ei ole löydetty.
Niin,en usko Juveliuksen itsensä motiivina olleen rahan, mutta ainahan vilpittömien ideoiden toteuttamiseen tarvittavan rahan ympärille ryhmittyy ahneita pyrkyreitä hyvänä esimerkinä esim. kirkko, josta on tullut varsinainen uskonnollisen rihkaman ja hengellisen eetterikerjuun ja bulkki-kirjallisuuden markkinamekanismin rasvaaja. Arkin etsintäkaivaukset jouduttiin lopettamaan mellakoiden, Rotschillin suvun vastustuksen ja I maailmansodan takia. Rotschillit jatkoivat kuitekin myöhemmin itse kaivauksia. Minun löytämäni viitteistö asiaan on Hesekiel 12 jakeissa 3-8 ja siellä 7.kertaa toistuva heprean kaksoismerkityksellinen sanamuoto -לְעֵינֵיהֶם