Nuorten väkivalta

Viimeaikaiset uutiset kertovat koululaisten väkivallan lisääntyneen jo niin paljon ettei kaikki oppilaat uskalla enää mennä kouluun. Nyt olisi jo vakavasti puuttua tähän ilmiöön mutta miten, se onkin sitten jo vaikea kysymys. Sisäministeri ehdotta, että poliisin toimivaltuutta lisätään niillä alueilla missä väkivaltaa esiintyy eniten. Poliisi voisi tarkastaa onko nuorilla mukanaan teräaseita.

Ruotsissa tilanne pahenee hälyttävällä tavalla. Hallitus on joutunut pitämään hätäkokouksen tilanteen selvittämiseksi. Suomessa ollaan ruotsin tiellä ellei tilannetta saada hallintaan.

Vanhempien vastuulla on lasten kasvatus, jos se jää koulun tehtäväksi niin se on liian myöhässä. Se, miten lapsen maailmankuvaa kotioloissa rakennetaan näkyy nuoren käytöksessä kun hän joutuu muiden nuorten seuraan. Vanhemmat antavat omalla toiminnallaan mallia lapsilleen. Mitä rikkinäisempi perhe, sitä suurempi riski on nuorten sortua huumeisiin ja sitä kautta rikoksiin, koska rahaa on pakko saada jolla huumeita ostetaan.

Uudella hallituksella on nyt näytön paikka puuttua kouluväkivaltaan, joka saattaa kohdistua jonkun nuoren erilaisuuden takia. Hallituksen alkutaipaleella RKP kertoi kansalaisille, kuinka he eivät eriarvoisuutta salli. On syytä huomata, että tilanne on syntynyt pitemmällä aikavälillä. Edellinen hallitus ei saanut parannusta aikaan, minkä takia varmaan en ole huomannut että vasemmalta olisi tästä arvosteltu uutta hallitusta.

Uskonto on saatu kitkettyä kasvatuksesta kokonaan pois. Iloitaan siitä, kuinka paljon ihmisiä eroaa kirkosta ja paheksutaan sitä mitä kirkko edustaa. Kristillinen arvomaailma on monessa perheessä tuntematon käsite. Ihmiset itse määrittelee sen mikä on oikein ja mikä väärin. Tästä seuraa se, että on erilaisia käsityksiä siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Jos ryöstää toiselta lompakon, niin sitä ei kaverit paheksu vaan pitävät sitä oikeana tekona.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tilaa
Ilmoita
11 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Tauno J. Jokinen

Varsin ajankohtainen kirjoitus ja haastava aihe. Nuorison väkivaltainen ja muu rikollinen käyttäytyminen on lisääntynyt – se on fakta. Seuraava kysymys on – mistä tämä johtuu. Ehkä tärkeintä olisi miettiä, mitä asialle voidaan tehdä.

Yhteiskunnassa on tapahtunut muutos liberaalimpaan suuntaan. Setä onkin täti, jos siltä tuntuu ja pappi voi vihkiä kaksi naista keskenään, jos se papin mielestä on hyvä juttu.

Rajojen puuttuminen tekee yhteiskunnasta turvattoman. Opettaja ei voi kieltää kännykän käyttöä luokassa, koska se rikkoo perustuslakia – siis mitä ???,

Esimurrosikäiset oppivat nopeasti, että koulussa ja yhteiskunnassa saa loppujen lopuksi tehdä mitä huvittaa – vaikka parkkeerata perseensä viikoksi Mannerheimintielle, jos ilmastonmuutos ahdistaa.

Liberaalit saavat mitä tilaavat – pimeän aikaan kaduille ei kannata kävellä, kun siellä on iltatori, jossa vahvemmat ottavat heikommilta kännykän ja merkkivaatteet. Jos koulu ei suju eikä työnteko nappaa, voi haluamansa ottaa muilta väkivalloin.

Tämä on anarkiaa, eli patriarkaalisen yhteiskuntamallin vastakohta. Patriarkaalinen malli on rikottu – nyt on feministien aika kertoa, mikä on liberaalien ratkaisu rikollisuuteen. Voin kertoa, ettei paapominen, päänsilitys, persujen syyttely ja Peppi Pitkätossun sensurointi auta vähääkään.

Enää tämä liberaali anarkia ei keskity Itäkeskukseen, Kallioon ja Elielin aukiolle. Myös Lauttasaari on menetetty.

Viimeksi muokattu 1 vuosi sitten by Tauno J. Jokinen
Seppo Heinola

Todellisuudessa väkivaltarikollisuus on suhteessa väkilukuun ollut Suomessa suurimmillaan vahvan yhtenäiskuluuttuurin ’patriarkaalisella’ ajalla 1800-luvun lopulta 1920 -luvulle: ” Väkivaltaisin kausi 1900-luvun alussa
Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan mukaan vuonna 1928 poliisin rikososastolle ilmoitettiin 438 törkeää pahoinpitelyä.103 Vastaava luku oli edellisenä vuonna 358 ja esimerkiksi vuonna 1924 vain 160.104 1930-luvun alkuvuosina ilmoitettujen pahoinpitelyiden määrä rikososastolle väheni, mutta pysyi reilusti yli 300 tapauksen vuositasolla.105 Vuosikirjaan on myös tilastoitu ”poliisin tietoon tulleiden rikosten luku”, jossa väkivaltarikokset on eritelty hieman tarkemmin seuraaviin kategorioihin: 1) murha, 2) tappo tai kuolemantuottanut pahoinpitely (myös tappelusta), 3) murhan tai tapon yritys, 4) törkeä tai törkeätä lievempi pahoinpitely (myös tappelusta), 5) kuoleman tai vaikean ruumiinvamman tuottaminen, 6) lievä pahoinpitely tai aseen nostaminen. Tarkasteluvuonna 1928 näiden kaikkien kategorioiden yhteenlaskettu rikosmäärä oli 748, joista valtaosa (527) oli kirjattu lieväksi pahoinpitelyksi tai aseen nostamiseksi. Toiseksi eniten 103 Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa etsivälle poliisille ilmoitetut väkivaltarikokset luokiteltiin 1920luvulla ”murha, tappo, sikiön lähdettäminen ja salaaminen”, ”murhapoltto” ja ”törkeä pahoinpitely”. 
”Findikaattorin mukaan Suomen lähihistorian väkivaltaisin kausi henkirikollisuuden osalta oli ajanjakso suurlakkovuodesta 1905 kieltolain kumoamisvuoteen 1932. Suomessa surmattiin tuolloin kolminkertainen määrä ihmisiä asukasta kohti nykyiseen verrattuna.
Toinen väkivaltapiikki nähtiin toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945-1947.
1990-luvun jälkeen historiamme toiseksi väkivallattomin jakso ulottui 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. Henkirikollisuuden taso oli tuolloin kolmanneksen viime vuosikymmenten keskitasoa alhaisempi.” Huomaame,e ttä’ tuolloin 50-60-luvulla alkoi myös liberalisoituminen.

Ulla Tuominen

Nuoret eivät ymmärrä tai eivät tiedä, että vaikka alle 15-kesäinen ei ole Suomessa rikosoikeudellisessa vastuussa, he ovat kuitenkin korvausvelvollisia aiheuttamastaan vahingosta. Vieraasta kultuurista tulleet ja usein keilitaidottomat vanhemmatkaan eivät sitä ymmärrä.

Korvauksia voidaan tuomita myös kivusta ja särystä, lääkärinpalkkioista ja muista haitoista…

En tiedä miten usein tänä päivänä noita korvauksia tuomitaan, mutta tuntuma on se, että käytänössä tuota mahdollisuutta ei juuri käytetä.
Ymmärtämällä ja päänsilityksellä tilanne tuskin korjaantuu. Luulisin, että, myös huoltajille annettu tieto, koulutus ja vastuuttaminen auttaisi.

Tuossa kännykkäasiassa olen vähän kummastellut vetoamista aikuisten oikeuksiin, kun kyse on kasvukäisistä mukeloista, jotka vasta opettelevat elämistä yhteiskunnassa. Jos ei ole täyttä vastuuta, pitääkö olla ”täydet oikeudet”

Tauno J. Jokinen

Murrosiässä nuoret testaavat oppimiaan sääntöjä. Koska niitä ei ole, he luovat omat sääntönsä. Tällainen nuorisojengi on jäsenilleen psyykkinen turvasatama, jossa on selkeät säännöt. Siinä vaiheessa ei enää oikeastaan kiinnosta yhteiskunnan asettamat säännöt, koska ne on jo todettu höpöhöpöksi..

Ulla Tuominen

Varmasti niin. Nykyisin mukaan on tullut myös pelolla hallitseminen ja nöyryyttämisen kulttuuri.

Yksi tarina tältä syksyltä.
Kymmenvuotias poika pysäytetään kolmen isomman toimesta koulumatkalla. ”Jos tuot meille rahaa, me ei hakata sua”. Vanhempien kukkarosta häviää pikku summia, mutta kiltti ja vähän ujo nuorimies ei jää vielä kiinni. Seuraavaksi poika pannaan asialle lähikauppaan. Saalis luovutetaan sitten kaupan pihalla odottaville kavereille.

Sitten äkkiä: kauppias kutsuu virkavallan, järkyttyneet vanhemmat kuuntelevat epäuskoisina ja lupaavat korvata ja kasvattaa…
Kun totuus selviää vanhemmille, he sanovat vievänsä asian kouluun ja kiusaajien vanhemmille. Tässä kohdin poika kuitenkin ilmoittaa, ettei siinä tapauksessa enää mene kouluun, koska ”Sitten ne varmsti hakkaa minut.”

Tuntuu, että me aikuiset emme enää ymmärrä sitä maailmaa, jossa lapset ja nuoret elävät.

Tauno J. Jokinen

”Sitten ne varmasti hakkaa minut.”

Joo Ulla, …

On surullista, kun ihmisten luottamus viranomaisten kykyyn suojella heikoimpia jäseniään katoaa. Silloin virkavalta korvaantuu väkivallalla. Kun poliisi poisti kadulta näitä Mannerheimintien häiriköitä, poliisi sai syytteen ja häiriköt jätettiin tuomitsematta rangaistukseen.

Kummisetä-elokuvassa kuvataan varsin hyvin sitä tapahtumaketjua, jossa hautausurakoitsija joutui hakemaan oikeutta raiskatulle tyttärelleen mafialta, koska yhteiskunta vain nauroi.

Ken vaivojansa vaikertaa, / On vaivojensa vanki. / Ei oikeutta maassa saa, / Ken itse sit’ ei hanki.

Anne Mikkola

Tauno:
”Tämä on anarkiaa, eli patriarkaalisen yhteiskuntamallin vastakohta. Patriarkaalinen malli on rikottu – nyt on feministien aika kertoa, mikä on liberaalien ratkaisu rikollisuuteen.”
Monet näiden väkivaltajengien pääjehuista taitavat tulla kodeista, joissa vallitsee erityisen tiukka patriarkaalinen yhteiskuntamalli johon kuuluu juurikin yhteiskuntamme liberaalien arvojen halveksinta hiukan samaan malliin kuin Tauno teksteissään kuvaa.

Seppo Heinola

Hyvä havainto Annelta.

Yki Räikkälä

Kalevi, olet tyystin väärässä tässä, että hallitus olisi kansan enemmistön valitsema. Nykyisiä hallituspuolueita äänesti kaikista äänioikeutetuista vain 33,7 %. Tyystin äänestämättömiä oli 28 %. Se siitä kansan enemmistön valitsemasta hallituksesta.

Social media & sharing icons powered by UltimatelySocial