Kun Suomessa puhutaan rasismista ja vihapuheesta niin oikeasti ei ymmärretä mitä on rodullinen ja etninen rasismi. Se on silkkaa suoraa väkivaltaa. Joko henkistä taikka fyysistä.
Meillä rasismiksi luetaan jo pelkkä ihmisen ihonvärin ihmettely, jonkinasteinen hämmästys taikka vastaava. Sillä perusteella minä olen kokenut rasismia ja vihaa koko elämäni kokoni ja vaikkapa musiikkimakuni sekä viulunsoiton takia. Oikeasti en ole kokenut rasismia taikka vihapuhetta ikinä. Toki ilkeämielistä käytöstä ja iholle kiinnikäymistä.
Amerikassa on rasismia ja se ulottuu kaikkialle. Toinen amerikkalaisen yhteiskunnan pahuus tulee väkivallan ja aseiden ihannoinnista vallankäytössä.
Sitä samaa totuutta oikeutetusta väkivallasta esiintyy, hämmästys kyllä, myös kristillisissä piireissä. Israelin oikeutta valloittaa vieraasta maasta väkivalloin alueita ja tappaa viattomia ihmisiä puolustetaan, ja sitä pidetään Israelin valtiollisen sotakoneiston oikeutuksena. Se jopa siunataan ja Suomessakin eduskuntaa myöten käytetään puheenvuoroja tällaisen väkivallan puolesta.
Kristitty ei tapa, häädä kotoaan, alista eikä valloita mitään väkivalloin. Kristitty ihminen omalta paikaltaan puolustaa aina oikeutta elämään ja rauhaan.
Mikään ideologia ei oikeuta tappamaan mutta sen saa sanoa olevan väärän ja ihmisille turmiollisen.
Jumala on armollinen mutta ei koskaan siunaa väkivaltaa.
tuomo
Ampumisesta vastuussa ollut poliisi on erotettu, kertoo pormestari.YLE.FIPoliisi ampui mustan miehen pikaruokaravintolan pihalla Atlantassa – poliisipäällikkö erosiAmpumisesta vastuussa ollut poliisi on erotettu, kertoo pormestari.
Rasismi on ihan kummallinen käsite. Twitterissä vaahdottiin yhtenä päivänä siitä, että valkoihoiset eivät ollenkaan välitä lukea ruskeiden kirjoittamia kirjoja, ja ne harvat, jotka lukevat, lukevat ihan väärin. Jos taas kirjailija on kiinalainen, hänen kirjoittamaansa kirjaa saa lukea väärinkin. Pitäisi tietää etukäteen, miltä kirjailija näyttää, jotta osaisi suhtautua oikein, ja suhtautumisen miettiminen taas on rasismia. Onneksi tämä rasismi ei ole tappavaa.
Pakko kompata myös viulunsoittajia. Jo pienille lapsille tarkoitetuissa tv-sarjoissa se viulunsoittajatyttö tai -poika on ikävä besserwisser, joka saa lopussa opetuksen, koska on paheksunut rock-musiikkia. En muista nyt esimerkkiä, koska siitä on kymmenen vuotta, kun näitä enemmän katsoin, mutta tapauksia oli enemmän kuin yksi.
Eilen tuli Yle Teemalta tosi ikävästi asenteellinen elokuva. Siinä oli paha mies ja hyvä äiti ja lapset. Tällainen valkoihoisen heteromiehen jatkuva negatiivinen stereotypionti on kaikkia valkoihoisia heteromiehiä leimaavaa vihapuhetta ja tulisi saada ankaran rangaistuksen uhalla loppumaan.
Sanos muuta Tauno J. Avioerossa aina mies on se vikapää kaikkeen ja häntä jopa rangaistaan siitä, että on joidenkin lasten isä. Miehen stereotyyppinen kuvaaminen pahana on hyväksyttävää tässä yhteiskunnassa jollakin tasolla ainakin.
Puhutaanko kenties loistavan näyttelijän, Charles Laughtonin, aikokaisesta ohjaamastaan elokuvasta Räsynukke? Jos, niin tässä peruseetos ei kyllä ollut ”paha mies ja hyvä äiti ja lapset”. Asetelma oli tietty se, että on se paha mies ja ne hyvikset, ydinperhe (jonka tosin rikkoi perheen isä raskaalla rikoksellaan), mutta samoihin aikoihin kyllä tuotettiin myös elokuvia, joissa nainen nimenomaan on se paha ja petollinen.
Tässä oli se paha mies saarnaajaksi tekeytynyt psykopaatti, nainen hyväuskoinen hölmö. Mielenkiintoisesti tanakaksi ja luotettavimmaksi aikuiseksi tässä maalattiin uskova orpolapsille kodin tarjonnut vanhempi nainen, loistavasti Lillian Gishin näyttelemänä. Lopussa elokuvan eetos oli aika kristillinen. Sama se minulle, kun elokuva muuten on aivan kerrassaan loistava.
Niin siis tuo pahamies ei aina ole hölmö vaan hänen tulee sietää siinä tilanteessaan paljon enemmän. Voisin helposti kertoa mitä on olla eronnut isä, silloin kun sinut halutaan pyyhkäistä pois elämästä kaikilta sen tasoilta.