Sanna Ukkola kirjoitti tänään hienosti Iltalehdessä Helsingin yliopistoon pesiytyneestä woke-kulttuurista. Pitäisi kuulemma olla turvallinen tila. Tämä turvallinen tila tarkoittaa kutakuinkin sitä, että intersektionaalinen feminismi on ainoa oikea totuus ja kaikkien pitää olla asiasta samaa mieltä. Täällä Oulussakin ylioppilaskunta sai kirjattua ohjelmaansa tuon klausuulin ainoasta oikeasta totuudesta. Tosin tekniikan alan opiskelijat jo ehtivät irtautua ylioppilaskunnan päätöksestä.
Samaan aikaan lauma intersektionaaleja terrorisoi täällä Oulussa Kotkantien ammattioppilaitoksen opiskelijoita. Feministinen paikallislehti Kaleva julkaisi tänään aiheesta Orwelilaisen valeuutisen – ”Nuorten miesten porukka on aiheuttanut toistuvia häiriöitä OSAOn Kaukovainion yksikössä.”
Orwelilaiseksi uutisen tekee se, mitä uutisessa ei kerrota. Tämä ”nuorten miesten porukka” ei suinkaan tarkoita koulun omia opiskelijoita, vaan uus-suomalaisia intersektionaaleja, jotka eivät ole peruskoulussa oppineet lukemaan, kirjoittamaan, eivätkä käyttäytymään kunnolla. Onneksi on sosiaalinen media, joka valvoo valemediaa.
Mikä nyt sitten on tämä wokejen kaipaama ”turvallinen tila” – sellainenko, että nämä ölisevät intersektionaalilaumat tarvitsevat turvallisen tilan, jossa voivat toteuttaa itseään vetämällä valkoihoisia heteromiehiä ja -naisia turpaan vai sellainenko, ettei ammattioppilaitoksen opiskelijoiden tarvitse pelätä fyysisen koskemattomuutensa puolesta?
Varsinkin siinä valossa, millainen on ukrainalaisten lasten ja naisten turvallisuustilanne omassa maassaan, on aivan pakko ihmetellä, miten Helsingin Yliopiston opiskelijat kehtaavat sanoa turvallisuutensa olevan uhattuna, kun oppitunnilla käsitellään Shakespearin kirjoittamia näytelmiä.
Ehkäpä tasa-arvon seuraava askel olisi naisten pakollinen asevelvollisuus. Yliopistokoulutuksen saaneille naisille voitaisiin järjestää ennen varsinaista sotilaskoulutusta kolmen kuukauden valmentava asevelvollisuuskoulutus, jossa miesesimiehet opettaisivat näitä wokeja poistumaan taaksepäin kuuluvin ja selkeäsanaisin toimitaohjein.
Vähitellen voitaisiin perehtyä todellisen taisteluympäristön ääniin ja ilmapiiriin marssimalla parijonossa Asematunnelissa, Piritorilla ja Itä-Helsingin lähiöissä. Marssin ohessa opetellaan rohkaisemaan itseä ja taistelutovereita laulamalla pirteitä marssilauluja, kuten #…kivääri on raskas kantaa …” ja ”yksii, kaksii, kolmee – tää on kivaa …”.
by 
Eikö woket olekaan vielä kuolleet? Liekö jälkimaininkeja vai oikeastiko ongelmaa tiedossa lisää? Minun koordinoimillani kursseilla wokettajien äänet ovat hiukan vaimentuneet jo vuoden verran. Erilaiset luennoitsijat – erilaisine suuntautumisineen – ovat saaneet varsin rauhassa pitää esityksensä. Tässä oli pari vuotta, jolloin tilanne ei ollut näin. Ottivat yhteyttä yliopistohallintoon, mutta onneksi siellä ei taivuttu, enkä tietenkään antanut periksi.
Sinulla on varmaankin parempi tieto Helsingin tilanteesta. Ehkäpä Oulu tulee hieman jälkijunassa.
Enpä tiedä. En edes käy Helsingissä, ja otos on pieni. Sen jälkeen kun aloitin kurssin selvityksellä akateemisesta suvaitsevaisuudesta, homma hiljeni.
En tiedä, onko tämä woketusta, mutta valtiotieteellisen opiskelijat ovat altistuneet opetukselle, jonka mukaan talouskasvu on huono asia. Siitä saa sitten paljon puhua.
Kuuntelin varsin asiallisen podcastin ihmisten suhtautumisesta woke-ajatteluun. Siinä woke-orientoitunut tutkija kertoi tuloksistaan. Hän toi varsin hyvin esiin, että suvaitsevaisuus on harhaanjohtava termi woke-kulttuurista puhuessa.
Kyse on amerikkalaisesta tuontitavarasta, joka sisällöllisesti itseasiassa sopii hieman huonosti suomalaiseen todellisuuteen.
Suhtautuminen woke-kulttuuriin jakaa ihmisiä vahvasti kannattajiin ja vastustajiin sukupuolen ja ammatillisen identiteetin mukaan.
Mielenkiintoinen tutkimuksellinen havainto oli myös ahdistuneisuuden ja woke-henkisyyden vahva keskinäinen korrelaatio. Tämän korrelaation olemusta kannattais kuulemma tutkia enemmänkin.
”ahdistuneisuuden ja woke-henkisyyden vahva keskinäinen korrelaatio.”
Varmaankin tämä pätee mihin tahansa uskonnolliseen äärifundamentalismin, jossa ei ole armoa edes, helvetti vain.
Minä en jostain syystä ole enää niin ahdistunut tuosta woke-totalitarismista. Olen jotenkin ajatellut että monetkin asiat vetävät siltä maton jalkojen alta parhaillaan: Elon Musk, sota, poliittiset käänteet siitä pois päin: Sverige!, Suomen vaalit muuttaa suuntaa (yle jo näkyy sitä ennakoivan), jenkeissä tapahtuu ihan kohta iso muutos, Italia, Putin, Slava Ukraina. Lehdistö ja podcastit nostavat asiaa suoraan esille, ei vain Ukkola tai Puopolo vaan muutkin. Toiviainen poistui markkinoilta ja nyt huolettaa mediaakin ihan muut asiat kuin Räsänen. Ja oppimispäiväkirjatkin ovat siistiytyneet. Pystyvät paremmin kuuntelemaan luennoitsijoita. Shakespearesta en tiedä.
Raporttisi kyllä herättää huolta siitä, että ehkä sittenkin vaan elän omassa kuplassani.
Joo, …
Erilaista anti-woke liikehdintää todellakin on monessa suunnassa.
En sitten tiedä tarkoittaako se sitä, että woket olisivat vähemmän wokeja.
Ehkä pikemminkin niin, että woket ja anti-woket eriytyvät yhä vahvemmin omiin leireihinsä.
Ensi viikolla nähdään, miten USA:n täytevaaleissa käy. Jakolinjat tuntuvat siellä olevan aika vahvoja.
Woketuksen voima perustuu sen luomaan totalitaristiseen pelkoyhteiskuntaan. Kun poliittisesti enemmistö kääntyy, tuntuisi, että woketuksen luomat saatanalliset voimat menettävät otteensa.
Poliittinen enemmistö ei välttämättä pura pelkoyhteiskuntaa. Wokejen ja Anti-Wokejen vastakkainasettelu on sen luonteista, että poteroita lähinnä kaivetaan syvemmäksi molemmin puolin. Vastapuolta ei edes yritetä ymmärtää. Yhdysvaltojen poliittinen tilanne on tästä todelll hyvä esimerkki.
Ainakin itse pidän vastakkainasettelua parempana kuin yhtä Pahuuden Valtakuntaa. Tosin voi tietysti ajatella, että kaksi Pahuuden valtakuntaa ei tee tilannetta paremmaksi, mutta se ehkä suo meille edes jonkinlaista sananvapautta kuitenkin. Saa nähdä miten jenkeissä käy. Kaikki on varmaan mahdollista…