YK:n naisaisajärjestö UNFW (United Nation’s Feministic Wing) hyökkää kaikkia miehiä vastaan väittämällä, että ’Miehet pelkäävät, että naiset nauravat heille. Naiset pelkäävät, että miehet tappavat heidät’. Väitteessähän ei tietenkään ole järjen häivää. Yksikään terve mies ei pelkää nauravaa naista – päinvastoin naisten naurattaminen on monelle miehelle todella mieluinen elämäntehtävä.
Sama telaketjufeministinen taistelujärjestö jatkaa – ’Jos valkeakoskelainen 15-vuotias tyttö olisi kohdannut metsässä karhun, hän olisi todennäköisesti elossa.’ Ville Ranta julkaisi feministien näkemyksestä varsin oivaltavan piirroksenkin. Niinpä, feministisen logiikan mukaan sinällään ikävän yksittäistapauksen pohjalta voidaan kylvää kaikkiin miehiin kohdistuvaa miesvihaa.
Surullisinta tässä on, että tämä vihanlietsonta rahoitetaan veronmaksajilta kerätyllä rahalla. Jos minä saisin päättää, lopettaisin veronmaksajien rahojen kylvämisen tälle vihajärjestölle, jonka suurin ansio on suuren palkan maksaminen tyhjänpäiväisille virkamiehille. Ongelma on hieman sama, kuin Euroopan Unionin parlamentillakin. Asioista eivät mitään ymmärrä, mutta jotain pitää päättää – niin kuin nyt tämä pullonkorkki, joka tökkää silmään, kun juo suoraan pullonsuusta.
Pahinta mitä näissä keskusteluissa mitä voi tehdä on väittää, että ei kaikki miehet ole raiskaajia.
Eivät muuten ole, vaan normaalit miehet ovat naisten suojelioita ja kun sellaista väittää, niin saa kauheat haukkumiset kun ei ymmärrä naisten pelkoa.
Onhan naisilla olut hyvät syyt kautta aikojen pelätä miehiä. Kaikissa sodissa naisista tulee helposti uhreja. Eihän siitä ole kauaakaan kun naisilla ei ollut valtaa oman taloutensa suhteen. Luin juuri että vielä 70-luvulla joissakin USAn osavaltiuissa naisille ei myönnetty pankkikortti vaan he saivat olla miehensä siivillä oli heillä’ työpaikka tai ei.Naiset olivat miesten omaisuutta.
Naisten vapautuminen on yksi maailmanhistorian suurimpia sosiaalivallankumouksia. Pelko miehiä kohtaan ei ole vain fyysinen vaan myös pelko siitä miten miehet voivat käyttää sosiaalista ylivaltaansa naisia kohtaan ja sen varjolla pakottaa heidät asioihin jotka eivät ole kivoja.
Sitten tuo, että miehet pelkäävät että naiset nauravat heille. Pitää paikkansa, mutta tulla nauretuksi on vain yksi tapa tulla psykologisesti kuohiuksi ( kastroiduksi). Sitä miehet tosissan pelkäävät, vaikka sen normaali muoto on pelko siitä että ei pääsisi naisen partneriksi tai tulisi hylätyksi partnerina tai kritisoitaisiin sukupuolisia kykyjä tai sosiaalista asemaa tai kunnianhimon puutetta tai juoruttaisi muille naisille miten kelvoton mies tuo on ja ennenkaikkea sängyssä.
Yksi miehisyyden epävarmuuksia on pelko siitä että tyydyttääkö partnerinsa tarpeeksi hyvin sukupuolisesti? Sillä alueella ei paljoa tarvita jotta miehestä tulee hetkessä impotentti ts on psykologisesti kastroitu.
Tämä vallankumous on pelkkää utopiaa niin kauan, kuin naisia pitää erityisellä tavalla suojella. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa naisten pitää myös kyetä huolehtimaan itse itsestänsä. Sodissa tulee yhtälailla uhreja miehistä ja naisista. Ei naisen joutuminen uhriksi ole yhtään ihmeellisempää, kuin miehen joutuminen uhriksi.
Kaikkia muslimeja ei saa sanoa terroristeiksi yksittäistapauksen perusteella, eikä romaanien kansallispukua saa nimittää työasuksi yksittäistapauksen pohjalta. Kaikki naiset eivät myöskään ole huoria, vaikka onkin OnlyFans.
Missä on yleinen syyttäjä, kun miehiä rinnastetaan raiskaajaan? Onko ylipäätään syytä uutisoida raiskaajan sukupuolta? Kuka ylipäätään tietää oliko raiskaaja mies, nainen vai joku muu?
Kun YK:n tapainen järjestö puhuu naisten asemasta, se edustaa monia eri kulttuureja ja kansoja. Naisten asema eri kulttuureissa poikkea kovin paljon. Afgaani totesi aikoinaan, ettei hyvän vaimon tarvitse osata lukea. Intian naisten elämää määrittää edelleenkin kastilaitos. Erilaisissa uskonnollisissa liikkeissä naisten asema ja tehtävät poikkeavat toisistaan todella paljon. ym. Kyllä sen tasa-arvoistumisen pitää tapahtua näiden eriarvoisten kulttuurien ja ryhmien sisällä.
Pohjoismainen ja yleensä eurooppalainen nainen on jo pitkään ollut täysin tasa-arvoinen miesten kanssa oli kyse sitten koulutuksesta, työstä tai politiikasta.
Kun nykykeskustelua seuraa, ei oikein saa selvää mitä muutoksia tai oikeuksia feministit vielä haluavat. Miehiä voi tietysti pikkuisen nöyryytellä ja kuritella – mikä ettei, jos siihen nöyrästi alistuvat. – Ihan ajan kuluksi niinkuin koulukiusaaja.
Liiallinen nöyristely saattaa kyllä kuisaukseen katsoa miten paljon nuo urokset oikein sietävät.
Joo Ulla, …
Usein ajatellaan, että muutoksella on jokin suunta kohti parempaa. Ikään kuin miesten ja naisten tasa-arvo olisi jonkinlaista edistystä. Pohjoismaissa naiset on valjastettu talouselämän palvelukseen ja ajatellaan, että hienointa mitä voi olla on ura ja itsensä toteuttaminen.
Samaan aikaan syntyvyys on romahtanut, koska lapset haittaavat urakehitystä. Onneksi meillä on näitä maahantulijoita, jotka vielä pitävät lapsia rikkautena. Evoluutio kyllä pitää huolen siitä, että perinteiset perhearvot pysyvät voimissaan vuosituhannesta toiseen.
Suomessa eletään murroskautta, joka näkyy politiikan napojen rakentumisena sukupuolten ympärille. Samalla ollaan huolissaan kasvavasta ’laitaoikeisto’-ilmiöstä. Olen näillä keskustelupalstoilla nostanut esiin tätä muutosta jo kymmenen vuotta.
Epäilen, ettei nykyinen pohjoismainen tasa-arvo-ajattelu ole vakaa olotila, vaan yhteiskunta palautuu tavalla tai toisella perinteisiin arvoihin. Vanhan viidakon sanonnan mukaan auringon alla ei ole mitään uutta. Tuskin tämä feministinen liikekään mikään uusi ilmiö on.
Voitaisiinkohan me tehdä mitään yhdessä nostaaksemme näitä teemoja keskusteluun hiukan laajemmin? Tämä ei ole vastaus vain Taunolle. Minusta nämä Ullan ja Taunon ajatustenvaihdot ovat aika hienoja. Markun panosta väheksymättä.
Feministinen liike, aivan yhtälailla kuin sovinismikin perustuu pitkälti sukupuolten väliseen kilpailuun ja siihen ajatukseen, että ne kilpailevat keskenään vallasta. Se sulkee pois sen ajatuksen, että me rakennamme tätä elämää yhdessä käytäen molemmat omia erityistatoja ja vahvuuksiamme.
Se, että yhteiskunta on ottanut yhä enemmän itselleen kotien hoito- ja kasvatusvastuuta on tietysti mahdollistanut tämän kilpailun. Päiväkodit, kodinkoneet ym. ovat vapauttaneet naisetkin tähän kisaan. Mutta samalla se on hävittänyt jotakin, mikä kuului olennaisti ”naisten maailmaan”.
Vanhempaa tai historiallista kirjallisuutta lukiessa panee merkille sukupuolille ominaisen roolijaon ja sen miten sitä arvostetaan. Samalla tuntuu, että elämästä ja yhteiskunnasta on hävinnyt jotakin – miten sen nyt sanoisi ???
Olen jyrkästi eri mieltä tuosta sukupuolten välisestä kilpailusta. Sovinismia on ollut aina ja se pohjautuu patriarkalismiin, jota uskonnot ovat aina lietsoneet. Feminismi on tullut vasta kauan sen jälkeen vastavoimana. Oli sitten mitä mieltä feminismistä tahansa, on sille ollut tilaus. Voi sanoa, että sitä saa mitä tilaa. Tosin patriarkat ja näiden jälkeen tulleet ”grab ´em by the pussy” -tyypit ja muut misogynistit eivät tietoisesti tilanneet tuota vastavoimaa.
Varmaankin sovinismia on aina ollut. Ainakin siitä alkaen, kun miehet ovat oppineet illan hämärtyessä kertomaan tarinoita toisilleen. On helppo kuvitella, että varsinkin oluttuopin vauhdittamana tarina on ollut mitä moninaisinta.
Uskoisin kuitenkin, että samaan aikaan naisetkin ovat omissa piireissään hallinneet feminismin alkeet haukkuen toisilleen puolisoitaan ja levittäen ilkeitä juoruja niistä kylän miehistä, jotka eivät ole miellyttäneet.
Nykyisenkaltaisten uskontojen aika on syntynyt vasta parituhatta vuotta sitten, kun ihmiset muuttivat kaupunkeihin ja syntyi valtioita. Uskonnot eivät sinällään luo tai lietso mitään, vaan ylläpitävät perinteitä, jotka jo ovat olemassa.
Perheroolit ovat paljon vanhempaa juurta kuin uskonnot. Lapsia on ainakin oletettavasti syntynyt jo siihen aikaan, kun ihmiset elivät laumoissa ja harjoittivat keräilijätaloutta.
Ennen tuttipullon keksimistä lasten imettäminen oli naisten työtä. Tämän seurauksena naisilla on isot tissit. Miehet ovat valinneet kumppaneikseen naisia, joilla on hyvät edellytykset imettää lapsia.
Miehille jäi luontaisesti hoidettavaksi lauman turvaaminen. Miehet ovat naisia suurikokoisempia, koska naiset ovat halunneet kumppanikseen jonkun, joka on mahdollisimman hyvä turva.
Nämä perinteiset perheroolit ovat luomakunnassa havaittavissa jo paljon ennen esi-isiemme aikaa. Esimerkiksi naaraslinnut hautovat munia ja uros linnut hankkivat ruokaa – näin on Jumala maailman suuressa viisaudessaan suunnitellut ja säätänyt.
Joo Ulla, vallastahan tässä on pitkälti kysymys ja myös miesten ja naisten keskinäisistä rooleista yhteiskunnassa. Noista rooleista tietenkin saisi paljonkin keskustelua aikaan, mutta sivuutan se tällä kertaa ja kommentoin vallan olemusta.
Englannin kielessä valta ja voima ovat synonyymeja. Kun tehdään yhteistyötä, voimat vahvistavat toisiaan ja saadaan aikaan isoja asioita. Jos voimat vaikuttavat vastakkaisiin suuntiin, energiaa kuluu, mutta tulosta ei synny. Sitten voi käydä niin kuin Ukrainassa, että voimat käytetään vastustajien tuhoamiseen.
Vallan mukana tulee vastuu. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa aikanaan miehillä oli vastuu naisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Edelleenkin kouluissa naisopettajat huutavat miesopettajia apuun, kun pitäisi mennä tappelijoita rauhoittamaan.
Kun naiset ovat saaneet lisää valtaa, mukana on tullut myös vastuuta. Kokonaisuutena ainakin Suomessa naisten ahdistuneisuus on lisääntynyt ja miesten hyvinvointi lisääntynyt.
Valta on hiukan huumausaineen kaltaista – mitä enemmän valtaa saa haalittua, sitä enemmän valtaa haluaa. Kuinka ollakaan, valta ei tuo mukanaan hyvinvointia.